Taido lajina

Taido on vauhdikas kamppailulaji, joka lumoaa kolmiulotteisuudellaan ja näyttävyydellään. Lajin juuret ovat karatessa ja perinteisessä okinawa-te’ssä. Japanilainen Seiken Shukumine (1925-2001) kehitti ensin gensei-ryu karate-do -tyylin, josta taido profiloitui omaksi lajikseen vuonna 1965.

Taido on puolikontaktilaji. Harrastaja pääsee siis nauttimaan kamppailun nostattamasta adrenaliinista ilman pelkoa päähän kohdistuvista osumista. Lajissa ei ole jakoa painoluokkiin, koska taidokan on osattava otella kaikenlaisia vastustajia vastaan.

Ominaista taidolle on jatkuva liike, jolla hallitaan etäisyyttä vastustajaan ja haetaan hyvää hyökkäysasemaa. Pyörivät ja kierteiset liikkeet, akrobatialiikkeet sekä vartalon akselin muuttaminen ovat olennainen osa lajia.

Halukkaille taido on monipuolinen kilpalaji, jossa voi kamppailla tiensä aina MM-tatameille asti.

Suurin osa taidotekniikoista on lyöntejä ja potkuja, mutta harjoituksissa tehdään myös paljon perustaitavuutta kehittäviä harjoitteita ja taidolle ominaista liikkumista akrobatian alkeita ja ottelun perusteita unohtamatta. Tekniikoita harjoitellaan ilman vastustajaa, potkutyynyihin ja pistehanskoihin sekä parin kanssa. Harjoituksiin kuuluu lämmittelyt, lihaskunto-osiot ja harjoitusten lopussa on jäähdyttelyosuus venyttelyineen. Motoriikka, kunto ja koordinaatiokyky kehittyvät säännöllisellä harjoittelulla.

Kilpaileminen

Aktiiviselle harjoittelijalle taido tarjoaa monipuolisen kilpailulajin. Yksilölajeissa kilpaillaan ottelussa eli jissenissä ja liikesarjassa eli hokeissa. Joukkueet kilpailevat jissenissä ja hokeissa sekä tenkaissa. Kilpailemisen voi aloittaa matalalla kynnyksellä seuran kisoissa tai lähialueen cup-kilpailuissa. Kilpailusarjoja on niin ikäluokittain että vyöarvoittain, joten aloittaminen on helppoa. Taidossa kilpaillaan myös EM- ja MM-kilpailuissa, kummassakin joka neljäs vuosi. Kansainvälisissä tapahtumissa on aina avoimet kilpailut, joissa pääsee kaiken ikäiset ja vyöarvoiset kisaamaan omalla tasollaan kansaivälisessä hengessä.

Junioreille järjestetään kaikkien kisojen yhteydessä trick-track taitoratakilpailuja, jonne voi lähteä kisaamaan kaikki lapset ikäään ja vyöarvoon katsomatta.

Kilpailulajit

Taidossa yleisesti ottaen kaikki kilpailevat sekä liikesarjoissa että ottelussa. Liikesarjakilpaileminen kehittää myös ottelutaitoja.

Hokei on ennalta suunniteltu ottelu kuvitteellisia vastustajia vastaan. Se on tekniikkaliikesarja, joka koostuu hyökkäyksistä, puolustuksista ja liikkumisista.

Jissen on kahden henkilön välinen ottelu, jossa ottelijat hyökkäävät ja puolustavat taidotekniikoita vapaasti soveltaen taidon sääntöjen ja periaatteiden mukaisesti.

Dantai hokei on viisihenkisen joukkueen mahdollisimman yhtäaikainen liikesarja, jossa aloitusmuodostelma pyritään säilyttämään.

Dantai jissen on joukkueottelu, jossa viisi ottelijaa joukkueenjohtajanjohdolla ottelee vuorotellen toisen joukkueen ottelijoitavastaan. Jokaisella ottelijalla on oma tekniikkaluokka, jonka tekniikoista ottelija saa helpommin pisteitä.

Tenkai on ennalta suunniteltu taistelu, jossa keskusmies eli shuyaku tuhoaa monipuolisia taidotekniikoita käyttäen kaikki viisi vastustajansa yksitellen. Jokaisella vastustajalla eli wakiyakulla on oma tekniikkaluokka, jota hänen täytyy käyttää ainakin kolmessa hyökkäyksessä.

Koulutukset ja leirit

Liitto järjestää paljo koulutuksia ja leirejä. Tapahtumat ovat hyvin laadukkaita ja monet harrastajat osallistuvat niihin useamman kerran. Ensimmäinen teemaleiri joka sopii aloittelijoille on teemana liikkuminen ja perustekniikat.

Leirejä järjestää liiton lisäksi seurat. Leirillä käyminen on kivaa, saat uusia harjoituskaverita ja pääset perehtymään leirin aiheeseen syvemmin kuin yksittäisessä harjoituksessa.

Urheiluopistolla järjestettävät tapahtumat ovat täysihoidolla eli sisältää sekä majoituksen että kolme ruokailua päivässä. Huoneen avaimet ja ruokalaput saat urheiluopiston vastaanotosta kun käyt ilmoittautumassa.

Salileireillä ja koulutuksissa osallistumismaksu sisältää vain opetuksen, joten leirille kannattaa ottaa omat eväät mukaan.

Vyöarvot

Nykyaikaisissa kamppailulajeissa osaamisen tasoa kuvataan erivärisillä vöillä. Taidossa on opiskelijavyöasteita 7 kyu'sta 1 kyu'hun (purppura vyö, vihreä vyö, ensimmäinen ja toinen ruskea vyö) ja sen jälkeen opettaja asteita (musta vyö) 1 dan'sta aina 10 dan'iin saakka. Suomessa ylin vyöarvo on Jari Tuomisella, 8 dan hanshi. Juniorit suorittavat raitavöitä (valkeapurppura, valkeavihreä, valkearuskea ja valkeamusta) taidon aloitusiästään riippien ennen purppuravyön suorittamista.

Eteneminen taidon tiellä on yksilöllistä. Kukin saavuttaa tietyt välietapit omalla tahdillaan toiset nopeammin ja toiset hitaammin. Erityisesti mitä pidemmälle taidossa edetään sitä harvemmin vyökokeita tulee. Samalla kun vyönväri tummuu, lisääntyy myös vastuu. Mustaa vyötä ei voi saada ilman että osallistuu opettamiseen tai aktiivisesti yhdistystoimintaan.

Jokaiseen vyöarvoon tulee harjoitella aktiivisesti. Seuran puoltaja seuraa vuoden aikana kunkin harrastajan. Kun harrastaja on saavuttanut tietyn tason puoltaja ilmoittaa harrastajalle katselmuksesta. Katselmuksien sisällöt löydät täältä

Vyökokeet maksetaan Suomisportissa.

Värivyöt suoritetaan paikallisesti ja ylempiä vyöarvoja myös alueellisesti tai kansallisesti. Kaikilla paikallisilla ja alueellisilla vyökokeilla on taidon ylimmän organisaation Japanissa sijaitsevan Taido Hon'in valtuutus.

Juniorit suorittavat vuosittain raitavöitä omalla salilla kevätkauden päätteeksi. Kun osaaminen karttuu ja siirtyminen kohti aikuisten ryhmää lähestyy suoritetaan purppura vyö alueellisissa vyökokeissa.